top of page
Mountain Lake

Mountain Lake

Describe your image.

Beach Huts

Beach Huts

Describe your image.

Ferris Wheel

Ferris Wheel

Describe your image.

Palm Trees

Palm Trees

Describe your image.

City Cycle

City Cycle

Describe your image.

Tarinamme

Vuonna 1991 ystävykset Markku ja Janne perustivat maatalousyhtymän. Pojat olivat tutustuneet toisiinsa yläasteella ja jatkaneet sieltä Tuorlan maatalouskouluun. Heidän valmistuttuaan maatalousteknikoiksi, Janne jatkoi vielä Mustialaan opiskelemaan agrologiksi. Ensimmäiset viljelykasvit tilalla olivat ohra, herne, avomaankurkku ja sipuli.

 

Vuonna 1999 avioiduin Markun kanssa. Minä kaupunkilaistyttö olin muuttanut tilalle vuotta aiemmin. Meidän ensimmäinen lapsemme syntyi joulukuussa 1999. Olin aina haaveillut maalla asumisesta ja nyt tunsin olevani oikeassa paikassa. Viihdyin peltojen keskellä. Olemme molemmat Markun kanssa ainoita lapsia ja halusimme ison perheen. Seuraavat kymmenen vuotta kuluivat vauhdikkaasti. Lapsia tuli yhteensä neljä. Vietin kotäitivuosia. Eläimet ovat olleet aina lähellä sydäntäni. Lapsena sain pitää lemmikkeinä vain pieniä häkissä asuvia jyrsijöitä ja akvaariokaloja. Olinkin uhonnut hankkivani kokonaisen eläintarhan kun asun omillani. Ei siitä ehkä ihan eläintarhaa tullut, mutta samalla kun lapsiluku kasvoi, kasvoi myös lemmikkien määrä. Kaneja, kissoja, koiria, kanoja, poneja ja olihan meillä akvaariokin.

 

 

Ponienpidon ohessa vuonna 2013 kypsyi mielessäni ajatus, että olisiko sittenkin mukavampi pitää tuotantoeläimiä eikä harrastelemmikkejä. Heti ensimmäisenä mieleeni tulivat lampaat. Ajatus jäi uudenvuodenaikoihin muhimaan mieleeni, enkä vielä ihmeemmin tehnyt mitään asian eteen. Keväällä törmäsin ilmoitukseen, jossa Ahlmannin maaseutuopistolla Tampereella oli alkamassa Aloittelevat lampurit -kurssi. Ilmoittauduin kurssille ja seuraavan syksyn ja kevään kävin kahtena päivänä kuukaudessa Ahlmannilla opiskelemassa lampaiden hoitoa ja tiesin löytäneeni oman juttuni. Tällöin aloin aktiivisesti miettimään mikä lammasrotu sopisi meille.

 

Kävin läpi useita lammasrotuja ja niiden ominaisuuksia, mutta kun Viola Fredin tuli tunnillemme kertomaan rygja-lampaista, tiesin löytäneeni oman lammasrotuni. Näitä minäkin halusin kasvattaa. Rygja-lampaat ovat kotoisin Norjasta. Ne ovat matalajalkaisia ja muhkeavillaisia. Muista lammasroduista ne erottaa pitkästä hännästä. Kun kuulin, että nämä lampaat tulevat Norjan vuorten rinteiltä ja kasvavat hyvin laihemmallakin laitumella, tiesin että ne soveltuisivat hyvin meidän jokinotkoihimme. Rygjan liha on todella pehmeää ja miedomman makuista kuin perinteisten suomalaisten maatiaisrotujen. Tästä syystä moni on tykästynyt karitsanlihaamme, vaikkei olisi ennen pitänytkään lampaasta.

 

Syksyllä 2014 haimme ensimmäiset lampaamme Torikan lampolasta Huittisista. Sieltä meille muutti 9 uuhta, joista kolme oli puhdasrotuisia rygjia. Muut olivat rygja-suomenlammasristeytyksiä. Uuhemme oli astutettu Torikan pässillä ennen meille tuloa, joten emme ensimmäisenä vuotena tarvinneet omaa pässiä.

 

Ensimmäiset karitsat syntyivät keväällä 2015 ja näitä laitettiin syksyllä teuraaksi sillä periaatteella, että kaikki uuhikaritsat jätetään tilalle kasvamaan emouuhiksi. Nyt oli ajankohtaista hankkia oma pässi. Se löytyi Viola Fredinin tilalta Joutsasta ja pitkän hakumatkan takia hankimme häneltä samalla kaksi puhdasrotuista rygja-uuhta pitämään Keikari-pässille seuraa kotimatkan ajaksi.

 

Keikari sai hoitaa yksinään isäpässin tehtäviä pari vuotta, kunnes syksyllä 2017 oli aika hankkia toinen pässi Keikarin jälkeläisille sulhoksi. Musta Wiljami haettiin Tampereen lähettyviltä Äijälän tilalta. Tätä kirjoittaessani Wiljamin ensimmäiset jälkeläiset ovat juuri tulleet maailmaan ja kuten toivoinkin musta väri näyttää periytyvän vahvasti. Vihdoinkin

saamme lisäväriä valkovoittoiseen katraaseemme.

 

Tulevaisuudessa katraskokomme ei tule kasvamaan merkittävästi nykyisestä noin 50 lampaasta. Tämän kokoinen katras on minulle juuri sopiva ja pystyn käyttämään jokaisen lampaan hoitoon juuri sen ajan minkä se vaatii. Lampaamme ovat paljosta käsittelystä johtuen sosiaalisia ja ihmisystävällisiä.

- Jenni Suominen

bottom of page